Verkkotekniikan termit selitettynä niin, että ne ymmärtää ilman alan koulutusta. Tärkeimmistä termeistä on linkki artikkeliin, jossa aihe käydään läpi kunnolla. Jos etsit tiettyä termiä, käytä selaimen hakua (Ctrl+F / ⌘F) tai kirjainvalikkoa.
Oma IP-osoitteesi, jos haluat verrata termejä omaan yhteyteesi:
Mikä on IP-osoitteeni?
0–9 · A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · W · X · Y · Ö
0–9
464XLAT: Mobiiliverkkojen tekniikka, jossa IPv4-liikenne kuljetetaan IPv6-verkon sisällä. Selittää, miksi osa puhelimista näyttää IPv6:n ensisijaisena ja IPv4-osoite on operaattorin jaettu. Lue lisää →
0-RTT (TLS 1.3): Yhteyden nopeutus, jossa osa tiedosta lähetetään ennen salauskättelyn valmistumista.
2,4 GHz / 5 GHz: Wi-Fi-taajuusalueet. 2,4 GHz kantaa pidemmälle ja seinien läpi, 5 GHz on nopeampi mutta lyhytkantoisempi.
2FA (kaksivaiheinen todennus): Kirjautumisen lisävarmistus salasanan lisäksi, esimerkiksi puhelimeen tuleva koodi.
3-way handshake: TCP-yhteyden aloitus kolmella viestillä (SYN, SYN-ACK, ACK), jolla osapuolet sopivat yhteydestä.
A
Anycast: Sama IP-osoite useilla palvelimilla eri puolilla maailmaa; verkko ohjaa pyynnön lähimmälle. Käytössä esimerkiksi julkisilla DNS-palvelimilla.
AP (Access Point): Wi-Fi-tukiasema, joka yhdistää langattomat laitteet verkkoon. Kotireitittimessä sisäänrakennettuna.
ARP: Lähiverkon protokolla, joka selvittää, mikä laite (MAC-osoite) vastaa tiettyä IP-osoitetta.
ASN: Autonomous System Number: numero, joka yksilöi operaattorin tai muun suuren verkon internetin reitityksessä. Sijaintipalvelut näyttävät sen usein operaattorin nimen rinnalla.
B
BGP: Reititysprotokolla, jolla operaattorien verkot kertovat toisilleen, mitkä osoitteet löytyvät mistä. Internetin ‘selkäranka’.
Bridge (silta): Laite tai tila, joka yhdistää kaksi verkkoa samaksi verkoksi ilman reititystä. Operaattorin modeemi asetetaan siltatilaan, kun oma reititin hoitaa reitityksen.
BSSID: Wi-Fi-tukiaseman yksilöllinen tunniste (sen MAC-osoite). Erottaa saman nimiset (SSID) verkot toisistaan.
C
CDN: Sisällönjakeluverkko: kopioi sivuston sisältöä palvelimille eri puolille maailmaa, jotta se latautuu lähempää ja nopeammin.
CGNAT: Operaattorin tekemä NAT: sadat asiakkaat jakavat yhden julkisen IP-osoitteen. Yleistä mobiililiittymissä. Tunnistat sen, jos reitittimen WAN-osoite alkaa 100.64–100.127. Estää yhteydet ulkoa kotiverkkoon. Lue lisää →
CIDR: Osoitealueen merkintätapa, esim. 192.168.1.0/24. Kauttaviivan jälkeinen luku kertoo, kuinka suuri osa osoitteesta on verkon yhteinen alkuosa.
CNAME: DNS-tietue, joka tekee yhdestä nimestä toisen nimen aliaksen (www.esimerkki.fi → esimerkki.fi).
D
DDNS: Dynaaminen DNS: palvelu, joka antaa pysyvän nimen (kotini.duckdns.org) vaihtuvalle IP-osoitteelle ja päivittää sen automaattisesti. Korvaa kiinteän IP-osoitteen tarpeen useimmissa kotikäytön tilanteissa. Lue lisää →
DHCP: Reitittimen palvelu, joka jakaa kotiverkon laitteille yksityiset IP-osoitteet automaattisesti. Osoite on ‘vuokra’, joka voi vaihtua. DHCP-varauksella laitteelle saa aina saman osoitteen. Lue lisää →
DNS: Internetin puhelinluettelo: muuntaa verkkotunnuksen (oma-ip.fi) IP-osoitteeksi, jota tietokoneet käyttävät. Toimii taustalla jokaisella sivulatauksella. DNS-palvelimen voi vaihtaa itse esimerkiksi nopeuden tai yksityisyyden vuoksi. Lue lisää →
DNS-palvelin: Palvelin, joka vastaa DNS-kyselyihin. Oletuksena operaattorin oma; vaihtoehtoina julkiset palvelimet kuten Cloudflare (1.1.1.1), Google (8.8.8.8) ja Quad9 (9.9.9.9). Lue lisää →
DNS-vuoto: Tilanne, jossa VPN on päällä mutta DNS-kyselyt kulkevat silti operaattorin palvelimelle tunnelin ohi. Operaattori näkee silloin, mitä sivustoja avaat. Hyvät VPN-sovellukset estävät tämän. Lue lisää →
DNSSEC: DNS:n allekirjoituslaajennus, joka varmistaa, ettei DNS-vastausta ole väärennetty matkalla. Suojaus toimii vain, jos verkkotunnuksen haltija on ottanut sen käyttöön – .fi-tunnuksista vain muutama prosentti on allekirjoitettu. Lue lisää →
DoH / DoT: DNS over HTTPS / DNS over TLS: salattu DNS-kysely, jota samassa verkossa oleva ei näe. Nykyiset selaimet ja käyttöjärjestelmät tukevat; Androidin ‘Yksityinen DNS’ käyttää sitä oletuksena. Lue lisää →
Dynaaminen IP-osoite: Osoite, jonka operaattori jakaa automaattisesti ja voi vaihtaa. Kotiliittymissä oletus. Käytännössä osoite pysyy usein kuukausia, kun reititin on jatkuvasti päällä. Lue lisää →
E
Edge: Verkon ‘reuna’: käyttäjää lähin palvelinkerros, jossa sisältöä välimuistitetaan tai käsitellään.
Ethernet: Yleisin kaapeloitu lähiverkkotekniikka. ‘Ethernet-kaapeli’ on se, jolla tietokone kytketään reitittimeen.
EUI-64: Tapa muodostaa IPv6-osoitteen loppuosa laitteen MAC-osoitteesta. Nykyään korvattu yksityisyyden vuoksi satunnaisella osoitteella.
F
FQDN: Täydellinen verkkotunnus, jossa kaikki osat ovat mukana: www.oma-ip.fi.
Fragmentointi: Liian suuren tietopaketin pilkkominen pienempiin osiin, jotta se mahtuu linkin läpi.
G
Gateway (yhdyskäytävä): Osoite, johon laite lähettää kaiken oman verkon ulkopuolelle menevän liikenteen – kotona reitittimen osoite.
GPON: Valokuituliittymissä käytetty tekniikka, jossa yksi kuitu jaetaan usealle asiakkaalle passiivisilla jakajilla.
GRE: Yksinkertainen tunnelointiprotokolla, joka paketoi IP-paketteja toisten sisään. Ei salaa.
H
Happy Eyeballs: Tekniikka, jolla selain kokeilee IPv6- ja IPv4-yhteyttä rinnakkain ja käyttää nopeampaa. Syy siihen, miksi rikkinäinen IPv6 ei enää hidasta nettiä eikä IPv6:ta tarvitse sammuttaa. Lue lisää →
Hop: Yksi reititinväli matkalla lähteestä kohteeseen. Traceroute näyttää kaikki hopit.
HSTS: Sivuston ohje selaimelle käyttää aina HTTPS:ää, jotta yhteyttä ei voi pakottaa salaamattomaksi.
HTTP / HTTPS: Verkkosivujen siirtoprotokolla. HTTPS on salattu versio, jota lähes kaikki sivustot nykyään käyttävät – se suojaa sisällön, mutta ei piilota sitä, mihin otat yhteyttä.
I
ICMP: Verkon diagnostiikkaprotokolla. Ping ja traceroute käyttävät sitä. IPv6:ssa (ICMPv6) välttämätön perustoiminnoille – ei kannata estää palomuurissa.
IP-osoite: Laitteen tai liittymän osoite verkossa – numerosarja, jonka avulla tieto löytää perille. Kaksi muotoa: IPv4 (esim. 84.250.12.7) ja IPv6 (esim. 2001:14ba::1). Lue lisää →
IPsec: Salaus- ja todennusprotokollien kokoelma IP-tasolla. Käytetään VPN-yhteyksissä (IKEv2/IPsec).
IPv4: Vanhempi ja tutumpi osoitemuoto: neljä lukua 0–255 pisteillä erotettuna. Osoitteita on noin 4,3 miljardia, ja ne loppuivat 2010-luvulla – siksi kotiverkot käyttävät NATia. Lue lisää →
IPv6: Uudempi osoitemuoto, jossa osoitteita riittää jokaiselle laitteelle. Kirjoitetaan heksadesimaaliryhminä kaksoispisteillä (2001:db8::1). Useimmat suomalaiset liittymät käyttävät IPv4:ää ja IPv6:ta rinnakkain. Lue lisää →
ISP (operaattori): Internet-palveluntarjoaja: Elisa, Telia, DNA ja muut. Operaattori antaa liittymälle IP-osoitteen ja on ainoa taho, joka voi yhdistää osoitteen asiakkaaseen – ja sekin vain lain sallimissa rajoissa. Lue lisää →
J
Jitter: Viiveen vaihtelu. Suuri jitter tekee puheluista ja peleistä nykiviä, vaikka keskimääräinen viive olisi hyvä.
Julkinen IP-osoite: Osoite, jolla internet-yhteytesi näkyy ulospäin. Operaattori antaa sen liittymälle, ja kaikki kotiverkon laitteet jakavat sen. Tämän sivuston työkalu näyttää juuri sen. Lue lisää →
Jumbo frame: Tavallista suurempi Ethernet-kehys (esim. 9000 tavua). Käytetään lähiverkossa suurten siirtojen tehostamiseen.
K
Kaistanleveys: Yhteyden suurin siirtokapasiteetti, esim. 100 Mbit/s. Ei sama kuin todellinen nopeus (throughput).
Kerrosmalli: Tapa jakaa verkon toiminta kerroksiin (OSI-malli tai TCP/IP-malli), jotta eri tekniikat voidaan käsitellä erillään.
Kill switch: VPN-sovelluksen toiminto, joka katkaisee kaiken internet-liikenteen, jos VPN-yhteys putoaa – jotta liikenne ei jatku salaamattomana omalla osoitteellasi huomaamatta. Lue lisää →
L
LAN: Lähiverkko: kotisi tai toimistosi omat laitteet, jotka reititin yhdistää toisiinsa.
Latenssi (viive): Aika, joka tiedolta kestää kulkea lähteestä kohteeseen ja takaisin. Peleissä ‘ping’. Riippuu etäisyydestä ja reitistä, ei kaistanleveydestä.
Load balancer: Kuormantasain, joka jakaa palveluun tulevan liikenteen usealle palvelimelle.
Localhost: Laitteen oma osoite itselleen: 127.0.0.1 (IPv4) tai ::1 (IPv6). Ei näy verkkoon lainkaan. Jos tämän sivuston työkalu näyttäisi sen, jokin olisi rikki.
M
MAC-osoite: Verkkokortin valmistajan antama laitekohtainen tunniste. Näkyy vain omassa lähiverkossa, ei internetiin. Reititin tunnistaa laitteet sen perusteella (DHCP-varaus).
MPLS: Operaattoriverkkojen reititystekniikka, joka ohjaa liikennettä nimilappujen avulla IP-osoitteiden sijaan.
MTU: Suurin paketin koko, jonka linkki välittää pilkkomatta. Väärä MTU aiheuttaa outoja yhteysongelmia erityisesti VPN:n ja IPv6:n kanssa.
N
NAT: Osoitteenmuunnos: reitittimen tekniikka, jolla kaikki kotiverkon laitteet käyttävät internetiä yhdellä julkisella osoitteella. Sivuvaikutuksena estää ulkoa tulevat pyytämättömät yhteydet – ja aiheuttaa peleissä ‘NAT-tyyppi: tiukka’ -ilmoituksen. Lue lisää →
NIC: Verkkokortti (Network Interface Card): laitteen fyysinen tai langaton verkkoliitäntä.
Nimipalvelin: Katso DNS-palvelin.
NTP: Aikaprotokolla, jolla laitteet synkronoivat kellonsa. Väärä kello rikkoo salatut yhteydet.
O
OSI-malli: Seitsemän kerroksen viitemalli, jolla verkon toiminnot jaetaan fyysisestä kaapelista sovellukseen.
OSPF: Reititysprotokolla suurten sisäverkkojen (yritykset, operaattorit) käyttöön.
Overlay-verkko: Looginen verkko toisen verkon päällä, esimerkiksi VPN-tunneli internetin yli.
P
Palomuuri: Suodattaa verkkoliikennettä sääntöjen mukaan ja estää pyytämättömät yhteydet ulkoa. Reitittimessä on oma palomuuri, ja IPv6:ssa se hoitaa yksin sen suojan, jonka NAT antaa IPv4:ssä sivuvaikutuksena.
Peering: Kahden verkon suora liikenteenvaihto ilman kolmatta osapuolta. Suomessa esimerkiksi FICIX-solmupisteessä.
Ping: Työkalu, joka lähettää pienen paketin kohteeseen ja mittaa vastausajan. Kertoo, onko kohde tavoitettavissa ja kuinka nopeasti.
Portti: Numeroitu ‘ovi’ IP-osoitteessa, joka erottaa eri palvelut toisistaan: verkkosivut kulkevat portista 443 (https), sähköposti omistaan. Yhdessä osoitteessa on 65 535 porttia.
Porttiohjaus: Reitittimen asetus, joka ohjaa ulkoa tietystä portista tulevan liikenteen kotiverkon tietylle laitteelle. Tarvitaan, jos haluat ottaa yhteyttä kotiin ulkopuolelta ilman UPnP:tä. Ei toimi CGNAT:n takana. Lue lisää →
Proxy: Välityspalvelin, joka välittää pyyntösi ja näyttää sivustolle oman osoitteensa. VPN:ää kevyempi: ohjaa yleensä vain selaimen liikenteen eikä salaa sitä. Ilmaiset proxyt ovat usein epäluotettavia. Lue lisää →
PTR (reverse DNS): DNS-tietue, joka kääntää IP-osoitteen takaisin nimeksi. Operaattorin PTR-tietue kertoo usein liittymätyypin (esim. ‘dsl’ tai ‘mobile’).
Q
QoS: Liikenteen priorisointi: reititin päästää esimerkiksi videopuhelun ohi taustalatauksen.
QUIC: Uusi kuljetusprotokolla (HTTP/3:n pohja), joka korvaa TCP:n nopeammalla UDP-pohjaisella ja salatulla yhteydellä.
R
Reititin: Laite, joka yhdistää kotiverkon internetiin ja ohjaa liikenteen oikeille laitteille. Tekee NATin, jakaa osoitteet (DHCP) ja toimii palomuurina. Hallintasivu on yleensä osoitteessa 192.168.1.1 tai 192.168.0.1.
RPKI: Reititysvarmennus, joka estää operaattoria ilmoittamasta väärin toisen osoitteita (BGP-kaappaus).
S
Sijaintiarvio (geolokaatio): Arvio siitä, missä IP-osoite ‘sijaitsee’. Perustuu operaattorin osoiterekisteriin, ei laitteen paikkaan. Osuu maahan lähes aina, kaupunkiin vaihtelevasti – suomalainen kotiliittymä paikantuu usein Helsinkiin tai Ouluun asuinpaikasta riippumatta. Lue lisää →
SLAAC: IPv6:n tapa, jolla laite muodostaa osoitteensa itse reitittimen ilmoittaman verkon perusteella – ilman DHCP:tä.
SMTP: Sähköpostin lähetysprotokolla palvelinten välillä.
SPF / DKIM / DMARC: Sähköpostin lähettäjän aitouden tarkistukset, jotka estävät verkkotunnuksen nimissä lähetettyjä väärennöksiä.
SSID: Wi-Fi-verkon nimi, jonka valitset yhdistäessäsi.
SSL / TLS: Salausprotokollat, joilla HTTPS ja moni muu yhteys suojataan. SSL on vanha nimi, TLS nykyinen.
Staattinen IP-osoite: Kiinteä osoite, joka pysyy aina samana. Suomessa operaattorit tarjoavat sitä käytännössä vain yritysliittymiin. Kotikäytössä saman lopputuloksen antaa yleensä DDNS. Lue lisää →
Subnetti (aliverkko): Osoitealueen jako pienempiin osiin. Kotiverkko on tyypillisesti yksi /24-aliverkko (256 osoitetta).
SYN flood: Palvelunestohyökkäys, joka tukkii palvelimen puolivalmiilla TCP-yhteyksillä.
T
TCP: Yhteydellinen kuljetusprotokolla, joka varmistaa, että tieto saapuu perille oikeassa järjestyksessä. Verkkosivut, sähköposti ja tiedostot kulkevat TCP:llä.
Throughput: Todellinen siirtonopeus käytännössä – yleensä pienempi kuin liittymän kaistanleveys.
TLD: Verkkotunnuksen pääte: .fi, .com, .org. Suomen .fi-päätettä hallinnoi Traficom.
Tor: Selain ja verkko, joka reitittää liikenteen kolmen solmun kautta niin, ettei mikään yksittäinen taho tiedä sekä kuka olet että mihin menet. Suunniteltu anonymiteettiin, hidas arkikäyttöön. Laillinen Suomessa. Lue lisää →
Traceroute: Työkalu, joka näyttää reitin (hopit) laitteeltasi kohteeseen ja viiveen kussakin välissä.
TTL: Time to live: paketin elinikä hoppeina, tai DNS-tietueen välimuistiaika sekunteina.
U
UDP: Yhteydetön kuljetusprotokolla ilman toimitustakuuta. Nopea; käytössä peleissä, puheluissa ja DNS-kyselyissä.
ULA: IPv6:n yksityinen osoitealue (fd00::/8), vastine IPv4:n 192.168.x.x-alueelle.
UPnP: Reitittimen toiminto, jolla laite (esim. pelikonsoli) voi avata tarvitsemansa portit automaattisesti. Korjaa yleensä ‘NAT-tyyppi: tiukka’ -ongelman. Useimmissa reitittimissä oletuksena päällä. Lue lisää →
Uptime: Aika, jonka palvelu on ollut yhtäjaksoisesti käynnissä.
URL: Verkko-osoite kokonaisuudessaan: https://www.oma-ip.fi/mika-on-dns/.
User Agent: Tekstirivi, jonka selaimesi lähettää jokaiselle sivustolle ja joka kertoo selaimen, version ja käyttöjärjestelmän. Ei liity IP-osoitteeseen, mutta on toinen tunniste, jolla laitteesi erotetaan muista.
V
VLAN: Looginen verkko fyysisen verkon sisällä, jolla liikenne erotetaan (esim. vieras-Wi-Fi omaksi verkoksi).
VoIP: Puhelut internet-yhteyden yli (esim. Teams, WhatsApp-puhelut).
VPN: Salattu yhteys laitteesi ja VPN-palvelimen välillä. Piilottaa liikenteesi välissä olevalta verkolta ja näyttää sivustoille VPN-palvelimen osoitteen omasi sijaan. Ei tee anonyymiksi: kirjautumiset ja evästeet tunnistavat sinut silti. Lue lisää →
W
WAN: Laajaverkko: reitittimen ‘ulkopuoli’, eli yhteys operaattoriin. Reitittimen WAN-osoite on sen julkinen (tai CGNAT-) osoite.
WebRTC: Selainten tekniikka videopuheluihin suoraan selaimessa. On aiemmin voinut paljastaa oikean IP-osoitteen VPN:stä riippumatta; nykyiset selaimet peittävät sen oletuksena. Lue lisää →
WHOIS: Kysely, joka näyttää verkkotunnuksen tai IP-osoitealueen rekisteritiedot: haltija, rekisteröijä, nimipalvelimet.
WPA2 / WPA3: Wi-Fi-salauksen standardit. WPA3 on uudempi ja turvallisempi; WPA2 yhä yleisin.
X
X-Forwarded-For: HTTP-otsake, jolla välityspalvelin kertoo kohdepalvelimelle alkuperäisen käyttäjän IP-osoitteen.
Y
Yksityinen IP-osoite: Vain oman verkon sisällä toimiva osoite, joka ei näy internetiin. Alueet 192.168.x.x, 10.x.x.x ja 172.16–31.x.x on varattu tähän käyttöön kaikkialla maailmassa – siksi 192.168.1.1 on joka kodissa sama. Lue lisää →
Ö
Överiproviointi: Kapasiteetin ylimitoitus ruuhkahuippujen varalle.