IPv4 ja IPv6 ovat internetin kaksi osoitejärjestelmää, ja useimmat suomalaiset käyttävät molempia yhtä aikaa tietämättään. IPv4 on vanhempi ja tutumpi (84.250.12.7), IPv6 uudempi ja pidempi (2001:14ba:9f3::1). Ero ei näy arjessa, mutta se selittää monta asiaa: miksi pelikonsoli valittaa NAT-tyypistä, miksi jokin sivusto näyttää eri IP:n kuin toinen, ja miksi tämä sivu näyttää sinulle kaksi osoitetta.
Kumpaa käytät juuri nyt?
Katso työkalusta:
Mikä on IP-osoitteeni?
- Molemmat näkyvät → yhteytesi on dual-stack. Selain valitsee jokaiselle sivustolle nopeamman, ja käytännössä suuret palvelut (Google, YouTube, Netflix, Facebook) menevät IPv6:n yli. Tämä on nykyään tavallisin tilanne suomalaisilla kotiliittymillä ja mobiiliverkoissa.
- Vain IPv4 → operaattori tai reititin ei tarjoa IPv6:ta, tai se on sammutettu. Kaikki toimii, mutta yhteys kulkee todennäköisesti operaattorin osoitteenmuunnoksen läpi. Syyt ja korjaus: Miksi IPv6-osoite ei näy?
- Vain IPv6 → harvinaista, mutta osa mobiililiittymistä toimii näin ja kuljettaa IPv4-liikenteen IPv6:n sisällä (464XLAT). Sivustot toimivat normaalisti.
Kumpaakaan ei tarvitse valita. Laite ja verkko hoitavat sen, ja ainoa järkevä käyttäjän päätös on jättää molemmat päälle. Jos jokin ohje neuvoo sammuttamaan IPv6:n, lue ensin: IPv6 pois päältä – kannattaako?
Mistä ero syntyi?
IPv4 otettiin käyttöön 1983, ja sen osoitteita on noin 4,3 miljardia. Se kuulosti loputtomalta, kun verkossa oli muutama tuhat konetta. Osoitteet jaettiin loppuun alueellisesti 2010-luvulla; Euroopan viimeinen vapaa lohko jaettiin marraskuussa 2019. Uusia IPv4-osoitteita ei enää saa, niitä vain siirretään ja myydään.
IPv6 suunniteltiin 1990-luvulla ratkaisemaan tämä kerralla: osoitteita on 2¹²⁸ eli noin 340 sekstiljoonaa – luku, jonka voi käytännössä lukea “ei lopu koskaan”. Jokainen laite maailmassa voi saada oman julkisen osoitteen, ja kotiverkolle jaetaan yleensä kokonainen alue, josta riittää jokaiselle lampulle.
Erot käytännössä
| Ominaisuus | IPv4 | IPv6 |
|---|---|---|
| Osoitteen muoto | Neljä lukua 0–255, esim. 192.168.1.1 | Kahdeksan heksadesimaaliryhmää, esim. 2001:db8::1 (:: lyhentää nollat) |
| Osoitteita | ~4,3 miljardia – loppuneet | ~340 sekstiljoonaa – riittää |
| Kotiverkko | Yksi julkinen osoite, laitteilla yksityiset osoitteet (192.168.x.x) ja NAT välissä | Jokaisella laitteella oma julkinen osoite, ei NAT:ia |
| Osoitteen saanti | DHCP reitittimeltä | Automaattinen (SLAAC), laite muodostaa osoitteen itse |
| Suorat yhteydet (pelit, videopuhelut) | Vaativat porttiohjauksia tai UPnP:n | Toimivat suoraan; palomuuri päättää |
| Tietoturva | Reitittimen NAT peittää laitteet sivuvaikutuksena | Reitittimen palomuuri suojaa; IPsec määritelty osaksi protokollaa, mutta käytännön suojaus tulee edelleen sovelluksista (https, VPN) |
| Yksityisyys | Osoite on liittymäkohtainen | Osoite on laitekohtainen, mutta loppuosa arvotaan uudelleen säännöllisesti (privacy extensions) |
| Sijaintiarvio | Kaupungin tarkkuudella parhaimmillaan | Sama tai karkeampi – tietokannoissa vähemmän vihjetietoa |
Käyttäjälle tärkein rivi on Kotiverkko. IPv4:ssä koko kotisi on yhden osoitteen takana ja reititin kääntää liikennettä; IPv6:ssa jokainen laite on suoraan verkossa ja reitittimen palomuuri päättää, mikä pääsee sisään. Molemmat ovat turvallisia oikein käytettyinä, mutta toimintaperiaate on eri.
Miksi IPv4 ei ole kadonnut, vaikka osoitteet loppuivat?
Kolmesta syystä. NAT venytti IPv4:n käyttöikää vuosikymmenillä, koska koko kotiverkko tarvitsee vain yhden osoitteen. Operaattorit tekevät saman omassa verkossaan (CGNAT): sadat asiakkaat jakavat yhden julkisen osoitteen, mikä toimii selailuun mutta hankaloittaa esimerkiksi oman palvelimen pyörittämistä kotona. Ja vanhat järjestelmät – yritysverkot, laitteet, ohjelmistot – tukevat vain IPv4:ää, joten sitä ei voi sammuttaa.
Siksi internet on nyt ja pitkään dual-stack: molemmat rinnakkain, ja siirtymä tapahtuu palvelu ja verkko kerrallaan ilman että kukaan sitä huomaa.
Pitääkö minun tehdä jotain?
Ei. Nykyiset laitteet, reitittimet ja käyttöjärjestelmät hoitavat molemmat automaattisesti. Kaksi tilannetta, joissa asia kannattaa tietää:
- Jos pelit tai videopuhelut valittavat yhteydestä (“NAT-tyyppi: tiukka”, “ei suoraa yhteyttä”), IPv6:n saaminen päälle usein korjaa sen, koska laite pääsee verkkoon ilman osoitteenmuunnosta.
- Jos jokin vanha laite tai VPN sekoilee, syy voi olla IPv6, ja silloin sen voi sammuttaa siltä laitteelta väliaikaisesti – ei koko verkosta.
Kaikessa muussa: anna olla.
Usein kysyttyä
Onko IPv6 nopeampi kuin IPv4?
Hieman, joskus. Suora yhteys ilman NAT:ia säästää muutaman millisekunnin, ja suuret palvelut ovat optimoineet IPv6-reittinsä. Käytännössä eroa ei huomaa.
Miksi IPv6-osoite on niin pitkä?
Koska siinä on 128 bittiä 32:n sijaan. Kirjoitusasua lyhennetään: peräkkäiset nollaryhmät korvataan kahdella kaksoispisteellä (2001:db8:0:0:0:0:0:1 → 2001:db8::1).
Voiko IPv6-osoitteesta jäljittää laitteeni?
Osoitteen loppuosa arvotaan uudelleen säännöllisesti (yleensä päivittäin), joten sama laite näkyy eri osoitteella eri päivinä. Alkuosa kertoo operaattorin ja alueen, kuten IPv4:kin – ei enempää.
Miksi jokin sivusto näyttää eri IP-osoitteen kuin tämä?
Todennäköisesti toinen sivusto tukee vain IPv4:ää ja näyttää sen; tämä sivu näyttää molemmat erikseen. Molemmat ovat sinun.
Loppuvatko IPv6-osoitteetkin joskus?
Eivät käytännössä. Jos jokaiselle maapallon hiekanjyvälle annettaisiin oma osoite, osoitteita jäisi silti yli.